Päiväkotien työnjaolla vaikutusta lasten arkeen

Lue tästä SLaL:n ja Tehyn kanta lasten varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisesta

Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on hyväksytty ja ne astuvat voimaan elokuussa 2017.

Varhaiskasvatuslain mukaan kaikille lapsille päiväkodissa ja perhepäivähoidossa on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi.

Nykyään lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) laaditaan vaihtelevasti eri yksiköissä. Vakiintunut käytäntö monissa päiväkodeissa on, että sekä lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat tekevät lasten varhaiskasvatussuunnitelmat hyväksi havaitun työjaon mukaan, niin että mm. lasten omahoitajuus otetaan huomioon.

Varhaiskasvatuslain perusteiden mukaan suunnitelman voi laatia lapsen kasvatukseen, opetukseen ja hoitoon osallistuva henkilö. Lastentarhanopettaja vastaa kokonaisuudesta. Oleellista on, että lapsiryhmän kaikilla kasvattajilla on yhtenäinen näkemys lapsen kasvusta ja kehityksestä.

 

Asiaa on tulkittu kapeasti niin, että lastentarhanopettaja tekee yksin kyseiset suunnitelmat. Lain tarkoitus on kuitenkin toinen: kokonaisvastuu on lastentarhanopettajalla. Varhaiskasvatussuunnitelman voi laatia myös lastenhoitaja, jolla on siitä usein monen vuoden kokemus.

Onko järkevää työnjakoa, että lastentarhanopettaja työstää koko ryhmän, esimerkiksi 24 lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat ja käy myös kaikki keskustelut vanhempien kanssa? Lastentarhanopettaja joutuu muutenkin olemaan poissa lapsiryhmistä monien kokousten ja muiden töiden vuoksi. Tämän takia ryhmän muut kasvattajat kuormittuvat kohtuuttomasti ja lapsiryhmän on oltava suuren osan ajasta vajaalla miehityksellä. Tämä puolestaan johtaa siihen, että varhaiskasvatuslain tavoitteita ei saavuteta, lasten turvallisuus vaarantuu ja lasten yksilöllisiä tarpeita ei pystytä huomioimaan.

Vastuun jakoa on muussakin arjen työssä. Esimerkiksi työnantajan edustajana esimies vastaa työvuorojen suunnittelusta ja työvoiman sijoittelusta päiväkodeissa. Arjessa tämän käytännössä hoitaa usein muu henkilökunta.

Uusia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita jalkautettaessa ja koulutuksia työntekijöille järjestettäessä on huomioitava järkevä työnjako. Kaikkien osaamisen hyödyntäminen takaa parhaiten laadukkaan varhaiskasvatuksen ja turvallisen hoidon lasten parhaaksi.

Eila Seppälä-Vessari
Toiminnanjohtaja
Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry

Eva Siitonen
Sosiaalipoliittinen asiantuntija
Tehy ry


 
 TEHY